Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Itseluottamus on luottamusta omaan itseensä.
Ihmisten välinen luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde ei halua hänelle pahaa, vaan tarkoittaa hyvää. Jos ihminen epäilee toisen moraalia ja aikeita, luottamusta ei synny.
Luottamus on mulle elämässäni todella vahvana läsnä, jos luottamuksen mua kohtaa menettää niin siinä saattaa kestää kauan että alan taas luottamaan henkilöön joka sen petti mua kohtaan. Pahimmassa tapauksessa saattaa käydä niin että luottamus suhdetta ei enään synny. Jos luottamus suhdetta ei synny enää uudelleen niin sillon mua kohtaan luottamus ollaan romutettu pahasti.
Mä oon aikoinani kamppailut itseluottamuksen takia, mutta kukapa ei olis? Vihasin itteeni eniten koko maailmassa sillon kun olin just alottanut yläasteen.. Vietin tuntikausia peilin edessä miettien että miks en voi olla kauniimpi tai hoikempi. Ylipäätään mietin aivan kaikkea... Itseinho kesti noin vuoden verran, jonka jälkeen aloin ajattelee itteeni aivan eri tavalla. Itseinhosta eroon pääseminen helpotti mun elämää todella paljon.
Tänä päivänä oon sujut itteni kanssa ja voin hyvällä omalla tunnolla sanoa että rakastan kehooni tämmösenä kun se on. En jaksa nähdä vaivaa miellyyttääkseni muita!
~Rakkaudella; Tiitu~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti